Page 9 - Suomen Kuurosokeat ry:n vuosijulkaisu 2016
P. 9

Vertaistuki on tärkeää. Liikuntaleirillä Tanhuvaarassa joitain vuosia sitten
ruoan ja on mukana pankki- ja kauppareis- suilla sekä lähtee kaveriksi lenkille tai kyläile- mään.
- Minulla on ollut sama avustaja yli 20 vuotta. Hän osaa sormittaa kirjaimia minulle kämmeneen, kun haluaa sanoa jotain. Hän ymmärtää puhettani.
Kuurojen Palvelusäätiön Kotiväylän kaksi tuttua hoitajaa käy Liimataisen luona kerran tai pari kuukaudessa. He mittaavat veren- paineen, tarkistavat lääkkeet ja huolehtivat lääkärikäynneistä.
Jyväskylän oikeuksienvalvonnan asian- tuntija Jenni Paanala on tukena isommissa asioissa, esimerkiksi veroasioiden hoitami- sessa, kurssi- ja tulkkauspalveluhakemuksien kirjoittamisessa sekä kielteisistä päätöksistä valittamisessa. Hänen viittomakielen ja tak- tiilikommunikaation taitonsa mahdollistavat tärkeiden asioiden läpikäymisen viittomakie- lellä. Tapaamisia on ollut noin kerran kuukau- dessa. Hänen avullaan on tehty hakemukset kaikkiin Liimataisen tarvitsemiin palveluihin.
Palveluiden saumaton yhteensopivuus on tärkeää Simo Liimataiselle. Hyvä esimerkki on Suomen Kuurosokeat ry:n Keski-Suomen kuulonäkövammaisten kerho Jyväskyläs-
sä. Liimatainen käy kerhokokoontumisissa
kerran kuukaudessa. Se ei onnistuisi ilman vammaisten kuljetuspalvelua. Avustaja soittaa taksin hakemaan Liimataisen kotoa. Yleen-
sä taksia ajaa tuttu Raili tai Jukka, joka ajaa Liimataisen Saarijärvelle ja opastaa sisään Jyväskylän bussiin. Liimatainen on tilan-
nut sähköpostilla tulkin Kelan Vammaisten tulkkauspalveluista ja saanut vahvistuksen, että tulkki tulee Jyväskylän päässä bussille vastaan. Kerhon jälkeen Jenni Paanala var- mistaa, että Saarijärvellä on varmasti taksi odottamassa Jyväskylästä tulevaa bussia, johon tulkki Liimataisen opastaa. Taksi hakee Simo Liimataisen bussista ja vie sisälle kotiin saakka.
Vastaava palveluketju lähtee liikkeelle, kun Liimatainen osallistuu yhdistyksen leireille, kursseille tai vuosikokouksiin.
Ketju koostuu monesta eri lenkistä ja
on vaarana, että se voi katketa. Kerran näin pääsi käymään, kun Simo Liimatainen oli jo matkalla Jyväskylään. Hän oli lähettänyt tulk- kitilauksen eteenpäin sähköpostilla, niin kuin aina. Mutta viime hetkellä selvisi, että tulkkia ei oltu saatu ja ketään ei siis olisi vastassa. Onneksi Kela sai ilmoitettua asiasta Jenni Paanalalle, joka sattui olemaan Jyväskylässä. Sillä kertaa päästiin pelkällä säikähdyksellä.
9


































































































   7   8   9   10   11